maanantai 16. toukokuuta 2016

Valmennusuudistus

16.5. kevätkokouksen jälkeisessä johtokunnassa lyömme lukkoon päivämäärän jolloin esittelemme valmennuspäällikön suunnitteleman valmennusuudistuksen valmentajille ja ikäluokkavastaaville.

Valmennuspäällikkö on  helmikuusta lähtien valmistellut asiaa ja toimintatavan muutos on ollut johtokunnassa tarkasteltavana pari kertaa. Palaute on ollut johtokunnalta myönteistä ja työtä jatkettu myös ko. muutoksen talousvaikutusten selvitykseen.

Alkuvuoden aikana on panostettu kyky- ja taitokoulutoimintaan, maalivahtikoulutukseen ja tehoryhmiin. Toimintaan osallistuneita pelaajia on ollut yli 100. Suunta on hyvä, mutta se ei vielä riitä.

Jari on myös käynyt vetämässä eri ikäluokille harjoituksia ja palaute niistä on ollut erinomainen.

 Nyt suunnitellun uudistuksen taustalla on montakin asiaa, mutta ehkä oheinen talukko kertoo miten jotain on muuttunut 10 vuodessa.

Olemme toimineet ikäluokkamallilla vuodesta 2000 alkaen joten otosta voi pitää ainakin jonkinverran luotettavana.

Hieman yli kymmenen vuotta sitten seuran taitokilpailut vetivät ennätysvuonna 2014 kolminkertaisen määrän osallistujia. Kehityksen takana on varmaankin monta syytä, mutta sen suunta on taulukosta luettavissa.

Taitokilpailu
osallistujat 2001-2015
Vuosi200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015
Osallistujia120181221272258261270227209208xxxxxxxxx13996

Valmennusuudistuksen esittelytilaisuus toteutetaan toukokuun kuluessa.

Kerron uudistuksen tärkeimmät muutokset palstallani seuralehden kevään numerossa joka tulee ulos 13. kesäkuuta.

Seuraavassa tekstissä pari sanaa meneillään olevasta futiskoulusta.

Huom. 6.6. on info ikäluokkavastaaville ja vastuuvalmetajille valmennusuudistuksesta !



keskiviikko 4. marraskuuta 2015

vallankumous alkaa alhaalta

Juhlaseminaarista jäi hieman mietteliäs olo.

Itse olin ajatellut, että keskustelu kiertyisi palloilulajeissa nykytrendinä olevan varhaisen erikoistumisen ympärille.

Kolme tuntia hujahti siihen, että keskusteltiin huippu-urheilun perustan murenemisesta. 

Tärkein mieleen jäänyt asia oli se, että lasten ja nuorten liikunnan nykymäärä ei ole riittävä luomaan huippu-urheilussa vaadittavaa liikuntapohjaa.

On kuulemma ihan sama miten urheilijapolku liitoissa-piireissä-seuroissa järjestetään jos sille ei ole riittävän pohjan omaavia tulijoita. Salasuon materiaaleista ilmeni että futiksessa 130 000 lisenssipelaajasta vähän yli 5000 on 00-syntyneitä. Noin tuossa iässä tapahtuu yksi merkittävä siirtymä kohti huippu-urheilua - tämän siirtymävaiheen vuosittain tavoittaa yhä harvempi 15-vuotias jolla on huippu-urheilupolulle riittävä liikuntapohja. 

Toinen joka jäi mieleen oli Honkavaaran tai Salasuon lause: "Hoidammeko digiajan ongelmaa analogisen ajan keinoilla ?" 60-70-80-lukujen pihapelit ja leikit ovat muuntuneet joksikin muuksi – ainakin osittain. Scootit, skeitit, trampoliinit, lumilaudat, parkour jne ovat digiajan pihapelejä. Niiden käyttöön kannustaminen ja sopivien ympäristöjen toteuttaminen sataa myös futisväen laariin.

Kolmantena asiana monen lajin harrastamisen vaikeus/mahdottomuus. Lisenssimaksut, toimintamaksut, aikataulut, joukkueiden toimintaan sitoutuminen luo tilanteen jossa moni tekee valinnan liian aikaisessa vaiheessa. Monasti seuraava valinta tehdään 15-vuotiaana.

Henki oli hyvä ja rakentava - ketään ei syytelty. Laajaan omatoimiseen liikkumiseen, lajien kokeiluun ja usean lajin harrastamiseen haettiin keinoja koulusta, liitoista, seuratoiminnasta ja perheistä.

Nykyisen liikunta- ja urheilujärjestemän muutos vastaamaan paremmin huippu-urheilun ja kansanterveyden vaatimuksia vaatii uutta ajattelua ja saattaa olla, että meillä 1960-luvulla syntyneillä sitä ei ole riittävästi. 



Seuraavaksi pari sanaa jäsenmaksuista....

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

KERAVAN PALLO -75 JUHLASEMINAARI 31.10.2015 kello 15:00-18:00


27 minuuttia ja peli on ohitse. Oikeastaan 2-0 16. minuutin kohdalla on se hetki josta ei nousta.

U21 maajoukkue otti kuokkaan Saksalta numeroin 4-0. Koutsi selitteli toisen puoliajan hyvää suoritusta. Se meni vain 1-0.

Mistä tämä johtuu ?

Miksi U21 maajoukkueessa ei ole sellaisia pelaajia jotka pärjäisivät ikäluokkansa maailman huipputason pelaajia vastaan ?

Voidaanko kopioida ulkomaiden malleja vai onko syytä kehittää suomalainen valmennusmalli huipulle joka perustuu suomalaiseen tutkimustietoon?

Tähän ja muihin huipputason pelaajien kasvattamiseen liittyviin kysymyksiin haetaan vastauksia lokakuun viimeisenä päivänä.

Keskustelemassa ovat Hannu Tihinen (Palloliiton pelaajakehityspäällikkö), Mikko Salasuo (tutkija, nuorisotutkimusseura) sekä Peter Jung (huippujuniorin isä).

Uskon, että paneelissa Mikko haastaa meissä futisihmissä olevat uskomukset siitä millä keinoin Suomessa saavutetaan huipputaso jalkapallossa.

Luettelen lyhyesti Mikon 96:n suomaisen huippu-urheilijan  (15 jalkapalloilijaa - ml Jukka Raitala) haastatteluihin perustuvan tutkimuksen suositukset:

  1. Urheilujärjestelmää tulisi aidosti kehittää tutkimustiedon pohjalta, eikä pyrkiä uusimaan vanhoja rakenteita liimaten  tutkimustietoa niiden päälle.
  2. Pääsy ohjatun liikunnan pariin on taattava yhdenvertaisesti ja mahdollisimman laajasti kaikille siitä kiinnostuneille lapsille ja nuorille.
  3. Liikuntaympäristöjen suunnittelussa on huolehdittava siitä, että muutkin kuin vahvan urheilusuhteen perheestään perineet voivat löytää  liikunnan ja urheilun pariin.
  4. Monikulttuuristen urheilijoiden potentiaali on otettava paremmin huomioon suomalaisessa huippu-urheilussa.
  5. Lasten ja nuorten urheilussa monipuolisuus ja lajinomaiset leikit tulee olla etusijalla vähintään 12 ikävuoteen saakka.
  6. Liikunnan ja urheilun harrastamisessa tulee pyrkiä pois pyramidin kaltaisesta rakenteesta jossa lapset siiloutuvat jo varhain eri lajeihin. 
  7. Potentiaalisten huippu-urheilijoiden tunnistaminen on jatkuva prosessi. Maajoukkueiden muodostamisen jälkeen prosessin tulisi kiihtyä ja tarjota vuosittain paljon vaihtoehtoja maajoukkueen muodostamisesksi. 
  8. Huippu-urheilun rinnalla kulkevat elämänkulun siirtymät on otettava huomioon. Koulunkäynti, opiskelu sekä työelämä ja muut siirtymät ovat myös oltava huippu-urheiljan saavutettavissa.
  9. Urheilujärjestelmän tulisi rakentua kollektiivisen ja laajan hyödyn periaatteelle. Yksilöllinen huippu-urheilu ja laaja urheilija reservi tuovat parhaan lopputuloksen.
  10. Varhain aloitettu ja intensiivinen lajiharjoittelu ei ole suotuisin tie huipulle - päinvastoin. Tehtyjen tutkimusten mukaan kova harjoittelu ja panostus yhdessä lajissa johtaa herkästi lopettamiseen.


Voi olla että kun lukee tutkimustiedon pohjalta tehtyjä suosituksia ja varsinkin kohtia 5-10 niin tulee Salasuolle hikinen iltapäivä Keuda-talolla. Monet meistä saattavat olla eri mieltä.

Seminaarin koutsaa Jukka Vakkila jolla on erittäin laaja näkemys nykyjalkapallosta.

Ilmoittaudu mukaan: http://www.kp-75.fi/juhlaseminaari



lauantai 22. elokuuta 2015

HAAVIEN TEHO

Näyttäsi siltä, että yhteistyömme Keravan kaupungin opetus- ja liikuntatoimen sekä kaupunkitekniikan kanssa on tuomassa toisen kaupunginosa-kentän Savion koulun pihalle. 

99 000 euroa on kentän hinta pukukoppeineen. Toivottavasti Ahjon kentän menestystarina saa jatkoa. 

Sitten aiheeseen;
Futis on suositumpaa kuin koskaan. Luin, että lisenssipelaajia olisi 130 000 kappaletta. Kuitenkin kaikki poikamaajoukkueet rämpivät neloskorin tasolla. Pienellä otolla poikamaajoukkueiden tämän vuoden pelitulokset kertovat karua kieltä; Luxenburg (voitto, tasuri), Itävalta (2xkuokkaan) ja Liettuaa, Latviaa ja Virolaisia vastaan sentään pärjättiin.

Palloliitto ja piirit ovat resursoineet valtavasti erilaisten piiri, alue ja maajoukkueiden toimintaan. Onko noiden lahjakkaiden pelaajien haavimiseksi tehdyissä rakennelmissa joku valuvika kun tulokset ovat tuollaisia? Kohtaavatko ikäluokkamaajoukkueissa lahjakkaimmat pelaajat ja lahjakkaimmat valmentajat?

Jos näin tapahtuu tällä hetkellä, niin silloin tuloksien takana on jotain muuta.

Kasvattajaseuroissa tehtävän perustoiminnan lisäresursointi on myös yksi keino nostaa maajoukkueiden tasoa.  Pelaajien perustaitojen hiominen tapahtuu heidän kotiseuroissaan. Muissa pohjoismaissa liitot kohdentavat valmentajaresursseja erilaisten yhteistyöohjelmien kautta suoraan kentälle. Suomessa tätä muistuttavaa toimintaa on Fortum Tutor-valmennustoiminta jossa seura osallistumalla kuluihin saa valmentajan käyttöönsä 200 tunnin ajaksi.

1 piiri/liittovalmentaja jokaiseen yli 800 jäsenen kasvattajaseuraan  ?

Toinen keino perustoiminnan kehittämiseksi  lisäresursseja suuntaamalla voisi olla B- ja A-junioreiden SM- ja 1-div sarjoissa pelaavien ryhmien tukeminen. Tuki voisi olla varoja valmentajakorvauksiin, leirikuluihin, olosuhdemaksuihin – kaikkeen sellaiseen joka tekisi ko. sarjoista pelaajille, joukkueille ja seuroille vielä houkuttelevampaa.

B:n SM-ryhmälle tukea 10 000 euroa ?

Ehkä on aika katsoa nuorisomaajoukkueiden tilaa uudella tavalla.

Seuraavaksi pari sanaa  jalkapallokulttuurista

torstai 28. toukokuuta 2015

FUTISHALLIEN LUVATTU MAA ?

Näyttäisi tätä kirjoitettaeessa siltä, että Savion koulun keinonurmi-projekti siirtyy seuralta kaupungille.

Viimeinen kokous liikunnan, koulun, seuran ja kaupunkitekniikan kanssa oli todella hyvä. Suunnittelu siirtyy kaupungille ja syksyllä kenttää sovitellaan kaupunkitekniikan investointilistalle.

Kesäkuussa istumme vielä kerran alas ja tsekkaamme että kaikki on OK.

Ahjon keinonurmen käyttöastetta seurattuani ja koululta saatua palautetta luettuani uskon että tämä kaupunkitekniikan investointien kärkihanke vuonna 2016.

Futishalleihin seuraavaksi..... Kuvassa punaisella keski-uudellamaalla olevat futishallit, sinisellä suunnittelussa/toiveissa olevat hallit ja vihreällä se paikka johon Keravalla futishalli sopisi.

Muutamia lukuja jotka sain Markolta Legiruksen futishallista Korsosta;
Läpimenevät pelaajat viikossa (2500 kpl)
Hallin suunnittelu ( 30.000€-)
Rakennuslupa ( 45000€)
Kenttä ja pohjatyöt 150.000-
Perustukset 250.000€-
Tekonurmi ja joustokerrokset 20-35€ m2 riippuu laadusta.
Kaukolämpö liittymä 45000€
Kaukolämpö koneisto ja työt 35.000€
Sähkö ja työt halli 30.000€
Halli 600.000-750.000€
Muut valvonta ja konevuokrat jne 100.000€.


1.2-1.4 milj halli + koneille omat rakennukset ja mahdolliset pukutilat jne.

 n.2.9 milj €

Käyttökuluja
- 20.000€/ kk lämmitys
- 4.000€ / kk sähkö
- lumi ja huoltotyöt 3000-5000€/kk
- materiaali ja siivous n. 500€/kk
- hallinto 500€/kk
- täysipäiväinen vastuu henkilö 3000-5000

- välineet ja niiden huolto
- vakuutukset 6000-7000€/vuosi

- vartiointi ja kamerat 500€/kk

Ansainta joka kattaa kulut n. 40.000-50000€/kk ja alv pois siitä.


Kolmas kenttä pohjoiseen 2017 ja sitten kun uimahalli on valmis niin olisiko Keravan kaupunki valmis futishalliin Sompiolle 2020 ??

seuraavaksi ihmetellään syntymässä olevia jalkapallon hallintohimmeleitä.... 

perjantai 8. toukokuuta 2015

PONDHOCKEY

Useamman urheilulajin harrastaminen on tehty melko vaikeaksi ja kalliiksi. Meilläkin on erilaisia lajisopimuksia yhden jos toisenkin lajin kanssa.

Niissä pystytään sopimaan melkein kaikesta. Ainoa asia mikä on osoittutunut vaikeaksi on monen lajin harrastajien kulujen hallitseminen.

Yksi tälläkaudella esiintullut ajatus on sellainen, että eri lajien turnauksiin voitasiin lähteä alhaisin kustannuksin. Esimerkiksi KP-75:n futisjoukkue voisi mennä sen enenpää seuraan sitoutumatta salibandyturnaukseen salibandyseuran nimissä tai lätkäjoukkue menisi HesaCupiin KP-75:n nimissä jnee.

Esittelimme ajatusta lyhyesti palaverin tauolla liikuntatoimessa jossa asiaan suhtauduttiin todella hyvin. Seuran johtoryhmässäkin asiaa käsiteltiin ja mietittiin mitkä ovat ne minimivaatimukset joihin KP:n nimen alla HesaCupissa operoiva salibandyjoukkue joutuisi sitoutumaan. Seuroilla on kuitenkin imago jota on pidettävä yllä.

Katselin hieman eri lajien harrastetason turnaustoimintaa;

Jääkiekossa on ns pipolätkä (pondhockey) turnauksia joissa pakollista on maila, kypärä ja luistimet.Löytämäni turnaukset olivat aikusten turnauksia, mutta Pitäjänmäen Tarmolla oli hyvät sivut pipolätkästä.

Salibandyn harrasteturnauksista en löytänyt merkkejä - ehkä en osannut niitä hakea oikeasta paikasta. Varusteet lienevät pipolätkän tasoa - kypärä muutetaan suojalaseiksi, luistimet sisäkengiksi.

Koriksen puolella asetelma lienee vastaava kuin salibandypuolella. 9.5.2015 on Sherwoodin iloinen koristurnaus Killassa.

Futiksessa tarjontaa on kaikilla tasoilla ympäri vuoden.

Jokohan ensi vuonna saadaan tässä saralla edistystä.

Seuraavana futishallista

keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

suuntaa

Muutosesityksemme Kurkelan koulun kentän muuttamsiesta keinonurmikentäksi ei mennyt lävitse. Koulun kenttä muutetaan parkkipaikaksi koulun remontin yhteydessä.

Savion kentän suunnittelu jatkuu ja toukokuussa tehdään päätös suunnitelman viemisestä vapaa-ajan lautakuntaan koulun rehtorin, teknisen toimen ja liikuntatoimen kanssa.


12 toukokuuta johtokunta kokoontuu suunnittelemaan kyselyä seuran jäsenille seuran toiminnan suunnasta.

Palloliiton strategiakausi päättyy 2016, sopimuksemme pallokerhon kanssa on voimassa vuoden 2016 loppuun,TUPS on oman strategiansa päivittänyt, pallokerholla voi olla ajatuksia tulevasta, jalkapallohalleja alueelle mietinnässä, pelaajia siirtyy seurastamme suoraan pääkaupunkiseudun joukkueisiin, futisvalmennus on päivittymässä yhä yksilökeskeisempää suuntaan, salibandy, pesapallo, koripallo ja jääkiekkotoiminta alueellistuu yhä voimakkaammin, harrastamisen kustannukset jatkavat kasvuaan, sitoutuminen yhteen lajiin on katoamssa. Kaikennäköisiä heikkoja ja vahvoja singnaaleja tulevasta on havaittavissa.

Tulemme lähiaikoina lähettämään jäsenille lyhyen kyselyn jossa nelikentässä pyrimme selvittämään missä suunnassa KP-75:n tulevaisuus  Teidän milestänne on. Puramme kyselyn tulokset strategiatyön pohjaksi.

Syksyllä perinteisessä seuran palauteillassa analysoimme kyselyn tuloksia ja teemme yhdessä suunnitelmaa tulevasta.

seuraavana pari sanaa futareiden salibandystä