sunnuntai 11. lokakuuta 2015

KERAVAN PALLO -75 JUHLASEMINAARI 31.10.2015 kello 15:00-18:00


27 minuuttia ja peli on ohitse. Oikeastaan 2-0 16. minuutin kohdalla on se hetki josta ei nousta.

U21 maajoukkue otti kuokkaan Saksalta numeroin 4-0. Koutsi selitteli toisen puoliajan hyvää suoritusta. Se meni vain 1-0.

Mistä tämä johtuu ?

Miksi U21 maajoukkueessa ei ole sellaisia pelaajia jotka pärjäisivät ikäluokkansa maailman huipputason pelaajia vastaan ?

Voidaanko kopioida ulkomaiden malleja vai onko syytä kehittää suomalainen valmennusmalli huipulle joka perustuu suomalaiseen tutkimustietoon?

Tähän ja muihin huipputason pelaajien kasvattamiseen liittyviin kysymyksiin haetaan vastauksia lokakuun viimeisenä päivänä.

Keskustelemassa ovat Hannu Tihinen (Palloliiton pelaajakehityspäällikkö), Mikko Salasuo (tutkija, nuorisotutkimusseura) sekä Peter Jung (huippujuniorin isä).

Uskon, että paneelissa Mikko haastaa meissä futisihmissä olevat uskomukset siitä millä keinoin Suomessa saavutetaan huipputaso jalkapallossa.

Luettelen lyhyesti Mikon 96:n suomaisen huippu-urheilijan  (15 jalkapalloilijaa - ml Jukka Raitala) haastatteluihin perustuvan tutkimuksen suositukset:

  1. Urheilujärjestelmää tulisi aidosti kehittää tutkimustiedon pohjalta, eikä pyrkiä uusimaan vanhoja rakenteita liimaten  tutkimustietoa niiden päälle.
  2. Pääsy ohjatun liikunnan pariin on taattava yhdenvertaisesti ja mahdollisimman laajasti kaikille siitä kiinnostuneille lapsille ja nuorille.
  3. Liikuntaympäristöjen suunnittelussa on huolehdittava siitä, että muutkin kuin vahvan urheilusuhteen perheestään perineet voivat löytää  liikunnan ja urheilun pariin.
  4. Monikulttuuristen urheilijoiden potentiaali on otettava paremmin huomioon suomalaisessa huippu-urheilussa.
  5. Lasten ja nuorten urheilussa monipuolisuus ja lajinomaiset leikit tulee olla etusijalla vähintään 12 ikävuoteen saakka.
  6. Liikunnan ja urheilun harrastamisessa tulee pyrkiä pois pyramidin kaltaisesta rakenteesta jossa lapset siiloutuvat jo varhain eri lajeihin. 
  7. Potentiaalisten huippu-urheilijoiden tunnistaminen on jatkuva prosessi. Maajoukkueiden muodostamisen jälkeen prosessin tulisi kiihtyä ja tarjota vuosittain paljon vaihtoehtoja maajoukkueen muodostamisesksi. 
  8. Huippu-urheilun rinnalla kulkevat elämänkulun siirtymät on otettava huomioon. Koulunkäynti, opiskelu sekä työelämä ja muut siirtymät ovat myös oltava huippu-urheiljan saavutettavissa.
  9. Urheilujärjestelmän tulisi rakentua kollektiivisen ja laajan hyödyn periaatteelle. Yksilöllinen huippu-urheilu ja laaja urheilija reservi tuovat parhaan lopputuloksen.
  10. Varhain aloitettu ja intensiivinen lajiharjoittelu ei ole suotuisin tie huipulle - päinvastoin. Tehtyjen tutkimusten mukaan kova harjoittelu ja panostus yhdessä lajissa johtaa herkästi lopettamiseen.


Voi olla että kun lukee tutkimustiedon pohjalta tehtyjä suosituksia ja varsinkin kohtia 5-10 niin tulee Salasuolle hikinen iltapäivä Keuda-talolla. Monet meistä saattavat olla eri mieltä.

Seminaarin koutsaa Jukka Vakkila jolla on erittäin laaja näkemys nykyjalkapallosta.

Ilmoittaudu mukaan: http://www.kp-75.fi/juhlaseminaari